Toiminnasta lyhyesti:
Ylä-Savon A-Kilta perustettiin 1979 ja nimi muutettiin myöhemmin Iisalmen A-Kilta ry:ksi.
Iisalmen A-kilta on jäsenenä A-kiltojen liitto ry:ssä, jossa on noin 60 jäsenjärjestöä.
Iisalmen A-kilta kuuluu Itä-Suomen alueeseen, jossa on 11 muuta A-kiltaa.
A-killat ovat päihdeasiakkaiden ( ent. a-klinikat) perustamia yhdistyksiä, joissa taustalla on niin yhteinen toipuminen kuin asiakasryhmän edun valvonta.
Yhdistyksen toiminnasta päättävät täysin sen jäsenet.
Jäsenmaksu on 20€/vuosi.
Teemme yhteistyötä Pysäkki ry:n, ev.lut. seurakunnan, ja monen muun yhteistyökumppanin kanssa.
Iisalmen A-kiltaan kuuluu aktiivisia jäseniä, kouluttautuneita järjestöosaajia ja tukihenkilöitä sekä satunnaisia kävijöitä niin päihdeongelmaisia kuin heidän läheisiään ja tuttaviaan.
Kaikkeen A-Killan toimintaan osallistutaan selvin päin.
Iisalmen A-Kilta on vapaaehtoistoimintaan perustuva poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys.
Kaikkea A-kiltatoimintaa ohjaavat yhteiset arvot:
Päihteettömyys
Vapaaehtoisuus
Yhteisöllisyys
Kokemuksellisuus
Toiminnallisuus
Yhteistoiminta
IISALMEN A-KILTA RY; SÄÄNNÖT
1 § NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE
Yhdistyksen nimi on Iisalmen A-Kilta ry ja sen kotipaikka on Iisalmi kunta, sekä toimialueena yläsavo kunnan alue.
2 § YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT
Tarkoitus:
- tehdä ehkäisevää päihdetyötä
- edistää päihdetoipumista ja toipumiskulttuuria sekä päihteetöntä elämäntapaa
- ylläpitää ja edistää samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien henkilöiden keskinäistä
vuorovaikutusta ja päihdetoipumista tukevien elämänkokemusten välittymistä ihmiseltä toiselle
(vertaistuki)
- edistää ja ylläpitää yhdistyksen jäsenten ja heidän perheidensä ja läheistensä hyvinvointia ja
osallisuutta
- tehdä tunnetuksi vapaaehtoisuuteen perustuvaa A-kiltatoimintaa
- poistaa päihdekysymyksiin, A-kiltoihin ja päihdetoipujiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja kielteisiä
asenteita
- etsiä uusia toimintamuotoja päihdeongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi
Toimintamuodot:
- vertaistuki ja päihdetoipumista tukeva virkistys- ja muu vastaava toiminta
- tiedotustoiminta päihdehaittoihin ja päihdetoipumiseen liittyvissä kysymyksissä
- ryhmätoiminnan järjestäminen
- julkaisutoiminta
- yhteistoiminta muiden A-kiltojen ja A-Kiltojen Liitto ry:n sekä muiden yhdistyksen tavoitteita
edistävien toimijoiden kanssa
- tarpeen mukaan ylläpitää voittoa tavoittelematta päihdetoipujille tarkoitettua päiväkeskusta ja
päihdehuollon tuettua tai kuntouttavaa asumista
Edellä mainitun tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi omistaa kiinteää tai irtainta omaisuutta
ja solmia kumppanuus- tai ostopalvelusopimuksia.
3 § TOIMINTANSA TUKEMISEKSI YHDISTYS HANKKII VAROJA
- kantamalla jäsenmaksuja
- ottamalla vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
- toimeenpanemalla asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia, myyjäisiä, rahankeräyksiä ja
kirpputoritoimintaa sekä järjestämällä pienimuotoista kanttiinitoimintaa
A-kilta voi omistaa kiinteää tai irtainta omaisuutta. A-killan toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai
muun taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille, eikä toiminta muutenkaan ole pääasiassa
taloudellista laatua.
4 § JÄSENET
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi tai ainaisjäseneksi suoritettuaan ainaisjäsenmaksun voi liittyä
hallituksen hyväksymä yksityinen henkilö. Varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja
ainaisjäsenellä on äänioikeus yhdistyksen kokouksissa.
Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi hallitus hyväksyä yhdistyksen toimintaperiaatteet hyväksyvät
rekisteröidyt yhdistykset, oikeuskelpoiset yhteisöt ja yksityiset henkilöt. Kannatusjäsenellä on
läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa.
Yhdistyksen kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous kutsua hallituksen esittämän yksityisen
henkilön, joka on huomattavalla tavalla tukenut yhdistyksen toimintaa tai on muutoin erityisen
ansioitunut yhdistyksen toiminnassa. Päätös kunniajäseneksi kutsumisesta on tehtävä vähintään
kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä jäsenluetteloa.
5 § JÄSENMAKSUT
Varsinaisen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistykselle jäsenmaksu, jonka suuruuden
yhdistyksen syyskokous määrää.
Ainaisjäsenen on suoritettava ainaisjäseneksi liittyessään yhdistykselle ainaisjäsenmaksu, jonka
suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää.
Kannatusjäsenen on suoritettava vuosittain kannatusjäsenmaksu, jonka suuruuden yhdistyksen
syyskokous määrää.
Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua.
Jäsenmaksujen kantoajan ja kantotavan päättää yhdistyksen hallitus.
6 § JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle
tai puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Yhdistyksen hallitus voi erottaa kokonaan tai määräajaksi jäsenen, joka toimii yhdistyksen
periaatteita vastaan tai on huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen hallitus
voi katsoa jäsenen eronneen yhdistyksestä, jos hän on jättänyt maksamatta erääntyneen
jäsenmaksunsa vähintään kuuden kuukauden (6kk) ajalta.
Ennen päätöksen tekemistä asianosaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen
asiassa, mikäli erottaminen ei johdu jäsenmaksun maksamatta jättämisestä. Päätöksessä on
mainittava erottamisen syy.
Harkintansa mukaan hallitus voi antaa jäsenelle varoituksen ja mahdollisuuden korjata
toimintaansa ennen kuin hallitus harkitsee jäsenen erottamista kokonaan tai määräajaksi, mikäli
rike on vähäinen.
7 § HALLINTO
Yhdistyksen toimintaa johtaa ja valvoo syyskokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu
puheenjohtajan lisäksi vähintään kaksi (2) ja enintään kuusi (6) varsinaista jäsentä ja 0-3
varajäsentä, kuitenkin siten, että jos hallituksessa on vain kaksi varsinaista jäsentä, niin on
valittava vähintään yksi varajäsen. Hallituksen puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2)
kalenterivuodeksi. Hallituksen varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet valitaan kahdeksi (2)
kalenterivuodeksi ja heistä on vuosittain erovuorossa puolet (1/2). Erovuoroisuus päätetään
ensimmäisessä näiden sääntöjen mukaan tapahtuvassa valinnassa arpomalla.
Uuden hallituksen toimikausi alkaa tammikuussa. Uusi hallitus järjestäytyy puheenjohtajan
koollekutsumassa hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Järjestäytymiskokouksessa hallitus
valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sekä ottaa sihteerin, taloudenhoitajan ja muut
tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus voi asettaa avukseen tarpeelliseksi katsomiaan jaostoja, jotka ovat vastuussa hallitukselle.
Hallitus päättää yhdistyksen toimihenkilöiden ja työntekijöiden työhön ottamisesta, irtisanomisesta
ja palkkauksesta. Hallituksen tulee tarkoin hoitaa ja valvoa yhdistyksen omaisuutta.
8 § HALLITUKSEN KOKOONTUMINEN
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai
kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, sekä vähintään puolet (1/2)
varsinaisista tai varajäsenistä on läsnä.
Hallituksen kokouksissa kullakin varsinaisella jäsenellä tai tämän poissa ollessa varajäsenellä on
yksi (1) ääni. Asiat ratkaistaan yksikertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
9 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai hallituksen määräämä
henkilö, kaksi aina yhdessä.
10 § TILIKAUSI JA TOIMINNANTARKASTUS/TILINTARKASTUS
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja
hallituksenvuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta
ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
Yhdistyksellä on vähintään yksi (1) ja enintään kaksi (2) varsinaista toiminnan-/tilintarkastajaa ja
vähintään yksi (1) ja enintään kaksi (2) varatoiminnan- tai tilintarkastajaa. Toiminnan-
/tilintarkastajan toimikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastajana voi toimia myös tilintarkastusyhteisö.
11 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous. Kevätkokous pidetään helmitoukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa.
Muut yhdistyksen kokoukset pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai milloin hallitus
katsoo sen aiheelliseksi tai, jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista
jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten hallitukselta kirjallisesti vaatii.
Kutsu yhdistyksen kokouksiin on julkaistava vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta
yhdistyksen kokoontumispaikan ilmoitustaululla tai yhdessä paikallislehdessä tai toimitettava
kirjeitse tai sähköpostilla jäsenille jäsenluetteloon ilmoitetulla osoitteella.
Kutsu hallituksen kokouksiin voidaan esittää puhelimitse tai sähköpostilla.
Yhdistyksen kokouksissa jokaisella erääntyneen jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella
jäsenellä, samoin ainais- ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa
kuitenkin arpa.
12 § YHDISTYKSEN KOKOUKSISSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT
Kevätkokous
1. Kokouksen avaus
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Valitaan kokousvirkailijat
4. Päätetään kokouksen työjärjestyksestä
5. Käsitellään edellisen toimintavuoden toimintakertomus ja tilinpäätös, sekä toiminnan-
/tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
8. Käsitellään yhdistyksen jäsenten vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kevätkokousta
kirjallisesti hallitukselle esittämät asiat, joista voidaan tehdä kevätkokouksessa päätös, huomioiden
yhdistyslain 24 §:n määräykset. Lisäksi käsitellään jäsenten vähintään kymmenen (10) päivää
ennen kevätkokousta kirjallisesti hallitukselle esittämät asiat, joista ei voi tehdä kevätkokouksessa
päätöstä, huomioiden yhdistyslain 24 §:n määräykset.
Syyskokous
1.-4. Kuten kevätkokouksessa
5. Valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sääntöjen seitsemän (7) §
määräysten mukaan
6. Valitaan toiminnan-/tilintarkastaja (toiminnan-/tilintarkastajat) ja varatoiminnan-/tilintarkastaja
(varatoiminnan-/tilintarkastajat)
7. Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta
8. Päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta
9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
10. Käsitellään yhdistyksen jäsenten vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen syyskokousta
kirjallisesti hallitukselle esittämät asiat, joista voidaan tehdä syyskokouksessa päätös, huomioiden
yhdistyslain 24 §:n määräykset. Lisäksi käsitellään jäsenten vähintään kymmenen (10) päivää
ennen syyskokousta kirjallisesti hallitukselle esittämät asiat, joista ei voi tehdä syyskokouksessa
päätöstä, huomioiden yhdistyslain 24 §:n määräykset.
Ylimääräinen kokous
1.- 4. Kuten kevätkokouksessa
5. Käsitellään ne asiat, joita varten kokous on kutsuttu koolle
13 § YHDISTYKSEN PURKAUTUMINEN
Päätös yhdistyksen purkautumisesta on tehtävä yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa vähintään
kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkautumisesta ei saa tehdä päätöstä, ellei siitä ole kokouskutsussa mainittu.
Yhdistyksen purkautuessa sen varat ja omaisuus luovutetaan yhdistyksen tarkoituksia edistävään
toimintaan purkautumisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti.
14 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Päätös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa
tai erikseen sääntömuutosta varten koolle kutsutussa kokouksessa.
Sääntöjen muuttamisesta ei saa tehdä päätöstä, ellei siitä ole kokouskutsussa mainittu.
Sääntömuutos hyväksytään, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä
kannattaa hyväksymistä.